Yhteys Luontoon

Minun sydämeni särkyi ensimmäisen kerran jo pienenä.

Me asuimme omakotitalossa ja meillä oli iso piha. Meidän takapihalla oli ihana iso metsä. Metsän takana oli golfkenttä, mutta puut kasvoivat tiheään, eikä pihalta nähnyt metsän läpi.

Me lapset rakastimme temmeltää metsässä ja rakentaa majoja. Kerran hautasimme ikkunaa päin lentäneen linnun metsään.

Ei mennyt kuin muutama vuosi, ja metsurit saapuivat. He kaatoivat suurimman osan puista. Tämä kuulemma saa puut kasvamaan paremmin.

Pystyin suoranaisesti aistimaan, kuinka metsä muuttui surullisemmaksi. Tuosta hetkestä lähtien meidän pihalta pystyi näkemään suoraan golfkentälle. Se ei enää koskaan tuntunut samalta.

Ihmiset ovat aina ja tulevat aina keksimään erilaisia tekosyitä, miksi luonnon tuhoaminen on välttämätöntä. Mutta sanoa, että se on hyväksi luonnolle? Ilkeää ja tekopyhää, sanon minä.

Eli tuolloin, mun sydän särkyi. Ja se ei ole koskaan saanut parantua. Päinvastoin, olen joutunut turtumaan kipuun ja rakentamaan suojakuoria sydämeni ympärille. Joudun suojelemaan sitä, sillä tuo puidenhakkuu oli vasta alkua.

Kun vain poistut päiväksi ulos asunnostasi, varmasti voit havaita monia eri tapoja, millä luontoa tuhotaan. Joku polttaa tupakkaa, joku heittää roskia maahan, moni syö eläimiä ajattelematta mitä tekee, kaupassa suurin osa elintarvikkeista on pakattu muoviin.

Ja minä toivon. Ja rukoilen. Että joku päivä ihminen ymmärtäisi, näkisi, kokisi sen yhteyden. Me ja kaatamamme puut, meissä ei ole niin paljon eroa kuin luulemme...meillä on yhteys.

Meillä ihmisillä on kyky kommunikoida luonnon kanssa. Ja se kommunikoi takaisin, jos vain pysähdymme kuuntelemaan. Voit kysyä, ja saat vastauksen. Ennemmin tai myöhemmin. Me voimme jutella puille, heillä erityisesti on mieletön määrä viisautta sisällään. Hyvin moni puu on elänyt täällä pidempään kuin yksikään ihminen. Älä aliarvoi viestejä, mitä luonto antaa sinulle. Luonto on meidän äitimme, Äiti maa. Voisi sanoa, että me elämme hänen kohdussaan. Miksi emme rakastaisi häntä niinkuin hänkin rakastaa meitä? Hän antaa meille lämpöä, aurinkoa, ravintoa, vettä...miksi emme tuhoamisen sijaan keskittyisi siihen mitä voimme rakentaa? Mitä voimme antaa Äiti Maalle takaisin?

Seuravaan kerran kun kävelet ulkona ja kuulet linnun laulavan, kuuntele, mitä se yrittää kertoa sinulle.

"Can you sing with all the voices of a mountain? Can you paint with all the colors of the wind?"

Well, can you? 

Minä haluan oppia.