tiistai 20. maaliskuuta 2018

Pls Give us hope

Minulla alkaa usko loppua. Usko maailmaan. Ihmisiin.

Miksi tälläistä tapahtuu?

Miksi ihmiset ovat kovettuneet kiviksi? Milloin Miksi

Milloin lakkasimme kuuntelemasta sydäntämme ja aloimme uskomaan valheisiin totuuden sijaan?

Pakkorokotukset hoitohenkilökunnalle ovat astuneet voimaan. Ja se on vasta alkua...

Me olemme menettämässä meidän ihmisoikeuksiamme. Me menetämme itsemääräämisoikeutemme.

Ei ole kaukaa haettua verrata Suomea Pohjois-Koreaan. Onko tämä todella sellainen yhteiskunta, jossa haluamme elää? Onko täällä sellaiset olot, mihin haluamme lastemme syntyvän? Jos me emme pian ala tehdä jotain radikaalia, osoittaa vastarintaa, me menetämme vapautemme. Mitä meillä on jos ei vapautta?

Tälläiset muutokset iskevät, ja lujaa. Putoan, enkä tiedä onko mitään järkeä edes yrittää kiivetä enää ylös. Maailman tila näyttää muutenkin toivottamalta (ihan liian usein) ja ihan liian moni meistä kärsii, joka hetki. Kaikki tässä yhteiskunnassa on niin sekaisin, täysin järjenvastaista. Liian harva edes kyseenalaistaa jokapäiväisiä valintojaan. Vastaa minulle rehellisesti: onko meillä enää toivoa?

Koska minun uskoni koko ihmiskuntaan on hyvin häilyvä.

Ja kaiken tämä keskellä Suomi on äänestetty maailman onnellisimmaksi maaksi. Mutta kysyttiinkö meiltä mitään?

Tekevätkö mukavat tilastot ja kiva määrä numeroita ihmisen onnelliseksi? Kaikki tietävät siihen vastauksen. Ei meidän tarvitse tehdä muuta kuin avata ovi ja käydä ulkona. Kuinka moni vastaatulija hymyilee sinulle?

Me emme ole koneita. Miksi niin moni näyttää unohtaneen tämän?

Listaan tähän nyt muutamia asioita, jotka ovat rakkaassa maailmassamme nurinkurisesti:

-Kuolema nähdään surullisena asiana. Miksi? Koska kuolleen omaiset elävät harhaluulossa, että rakkaus on sama kuin kiinnittyminen, ja he ovat kiinnittyneet kuolleen läheiseensä. Me olemme vieraantuneet omasta todellisesta itsestämme myös niin paljon, ettemme muista, että "sielu" ei suinkaan katoa ruumiin kuollessa. Sielu jatkaa matkaa kotiin. Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että kuoleman tulisi olla ilon juhla. Muutoksen juhla.

-Yhteiskunnassamme rakkaus on puhdasta itsekkyyttä. Kysymme, kuka voi tehdä minut onnelliseksi, sen sijaan, että kysyisimme, mitä annettavaa meillä on muille. Ihmisen perusluonteeseen kuuluu antaminen ja jakaminen. Yksin harva meistä voisi sanoa täysin nauttivansa elämästään, me olemme syntyneet laumaeläimiksi. Vauva ei selviä ilman muita ihmisiä.  Happiness is only real when shared.

-Raha on täysi illuusio. Ajaudumme nopeasti kohti tilaa, jolloin raha on pelkästään bittiavaruudessa leijuvia numeroita. Kukaan ei kyseenalaista sitä, että koko maapallossa on enemmän velkaa kuin rahaa. Pankit pyörivät vain sen avulla, että ihmiset ottavat lainaa. Raha on aikamme uusi Jumala, jota me palvomme. Emmekä ole koskaan kylläisiä....

-Katsomme mieluummin televisiosta ja internetistä, miten muut elämät elämäänsä, kuin menemme itse elämään sitä. Niitä harvoja, jotka päättävät repäistä ja haluavat lähteä maailmalle, moni arvostelee ja pitää "hulluina".

-Me elämme eristyksissä omissa kopperoissamme, raadamme niska limassa ja usein otamme lainaa, jotta saamme kopperomme maksettua. Olemme kopperoissamme niin yksinäisiä ja stressaantuneita juostessamme oravanpyörässä, että roikumme vapaa-aikamme somessa koittaen epätoivoisesti yhdistyä muiden ihmisten kanssa ja viikonloput juoksemme ehkä baareissa nollataksemme muististamme kaiken kokemamme stressin. Moni elää sillä periaatteella, että "eläkkeellä ehtii rellestää". Koko elämä pyörii tulevaisuuden varassa, unelmia ehtii toteuttaa sitten eläkkeellä. Kuinka moni on unohtanut, että ei, elämää ei voi suunnitella, tulevaisuus tuskin menee niinkuin odottaa.

Ja tämä oli vasta alkua. Näitä asioita on miljoona, asioita, jotka ovat meidän yhteiskunnassamme nurinkurin.

Ja vaatii rohkeutta kyseenalaistaa tätä kaikkea. Onnea, jos sinä uskallat.

Kasvatetaan meidän lapset hyviksi kyseenalaistajiksi. Ei pelätä kyseenalaistaa.

Koska, totuus kestää aina kyseenalaistamista. Vaikka se tapahtuisi miljoona kertaa.

Totuus ei koskaan muutu miksikään.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos <3