Kuinka moni kyseenalaistaa, missä maailmassa oikeasti elämme. Tämä maailma ei ole ihmisiä varten!
Sen näkee jo, kun katsoo Ylen aamu-uutisia. Ovatko nuo todellisia ihmisiä? Puhutaan trendeistä, muodista, politiikasta, blaablaablaa...Missä ovat elämän todelliset asiat? Uutisissa uutisoidaan jatkuvasti asioista, mikä maailmassamme on vikana. Niitä katsovat miljoonat suomalaiset. Mutta kukaan ei tee mitään. Miksi? (Korjaan: suurin osa ei tee mitään)
Eikö jo sen tajuaminen ole aika järkyttävää. Että meille näytetään päivittäin vikoja maailmasta. Miten huono-osaiset läheisemme kärsivät. Ja mitä me teemme? Juoruamme. Voivottelemme. Voivoivoi. Tämä on maailmassa standardi. Että keskiverto kansalainen katsoo uutiset, ja voivottelee niistä tuttujensa kanssa. Mutta ei tee mitään.
Sitten kun sisäistämme tämän, täytyy meidän seuraavaksi kysyä: "Mitä voimme tehdä?" Tämä onkin hieman kinkkisempi pulma. Jotain täytyy tehdä. Mutta koska yhteiskuntamme on rakennettu niin, että täällä pätevät tietyt säännöt ja sellaisissa asemissa olevat ihmiset jotka voivat muiden asioista päättää, ovat niin vieraantuneet luonnosta ja ihmisyydestä, että seuraavat ennen kaikkea asetettuja sääntöjä kuin ihmisyyttä ja perustavat tähän kaikki päätöksensä, on kysymykseen vastaaminen hankalaa.
Meidän tulee voida iloita, löytää elämästämme se aito ilo ja nautinto sisältämme, löytää sisäinen äänemme ja unelmamme ja kulkea niitä kohti. Meidän tulee oppia kysymään "Mitä voin antaa maailmalle" sen sijaan, että kysymme, mitä maaima voi meille antaa.
Haluan oppia tavan luovia niin, että pystyn rakastamaan elämääni elämää tässä sairaassa yhteiskunnassamme. Hyvin helposti minulle vain käy niin, että mitä enemmän ja enemmän tiedostavaksi tulen, hukun suureen valtavaan maailmantuskaan joka lamauttaa minut. Mutta olen myös tietoinen vetovoiman laista ( ks. Netflixistä leffa The Secret) ja ymmärrän, että tärkeää on säilyttää elämänilo.
On hankalaa tiedostaa mikä maailmassa on väärin hukumatta tuskaan, samalla koittaen löytää iloa ja ihania asioita ympäriltä ja tietoisesti liikkua kohti muutosta. Meidän nykyinen yleisesti hyväksytty elämäntyylimme, jossa suljemme silmämme kärsiviltä ihmisiltä ja eläimiltä täysin ja hukutamme itsemme kaikkeen mahdolliseen harhautukseen, kuten muotiin, ruokaan, päihteisiin, rahan tavoitteluun, you name it.... joka antaa meille hetkellistä nautintoa, muiden kustannuksella, ei vain yksinkertaisesti ole kestävää eikä se takaa kenellekään onnellista elämää. Miksi siis palvomme tuollaista pinnallista elämäntyyliä, sitä eläviä ihmisiä ja annamme heidän päättää asioistamme? Miksi pienet lapset sanovat, että haluavat tulla heidän kaltaisiksiin isona?
Joku tässä mättää. Ja pahasti.
Olen miettinyt, olen yrittänyt elää täällä yhteiskunnassa, tehdä muutosta, olen yrittänyt sopeutua...mutta olen huomannut, että sopetutumalla tukahdutan vain itseäni. Elän valheessa. Ja se, että ajattelen "eri tavalla" kuin tiedostamattomat ihmiset, vain tuottaa minulle suurta tuskaa. Koska ihminen on laumaeläin, ja meillä on synnynnäinen tarve sopeutua porukkaan. Mutta en halua väkisin sopeutua, jos se tarkoittaa sitä että joudun uhraamaan itseni.
Niimpä olen tullut siihen tulokseen, ainakin toistaiseksi, että keskityn ylpeänä elämään omannäköistäni elämää. Meillä kaikilla tulisi olla siihen oikeus. Tämä valitettavasti luultavasti tarkoittaa, että minun täytyy jättää tämä kyseinen yhteiskunta tulevaisuudessa taakseni, sillä olen huomannut, että en kykene vaikuttamaan asioihin toivomallani tavalla. Ehkä tämä ei vain ole minua varten. Minua on kohdeltu täällä hyvin epäkunnioittavasti, niinkuin kohdellaan miljoonia muita kärisiviä. Minut on melkein saatu uskomaan, että minulla ei ole syytä elää. Siispä olen todennut, että on parempi astua sivuun jossakin vaiheessa, ja odottaa, että muutos tapahtuu. Kirjoitella tekstejäni ja toivoa, että ne herättäisivät juuri sinut.
Jos sinulla on parempia ideoita muuttaa tätä maailmaa paremmaksi, kuulisin niistä enemmän kuin mielelläni. <3
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos <3